Town walk and other things

Ihan ensimmäiseksi: hyvää nimipäivää upeat M-miehet Suomessa!

Nukuin viime yön kuin tukki, jeps. Host-äiti oli ottanut vapaata töistä, eli mistään ei vielä tarvinnut selviytyä yksin. Aamulla lähdettiin liikkeelle ja löysin itseni pyöräilemästä kamikazena milloin autojen seassa ja milloin kapeilla, pienillä kujilla. Taub sanoi eilen, että CBridgessa on 40 000 pyörää. Veikkaisin melkein, että niitä on enemmän. Myös kaupunki itse mainostaa fillari-imagoaan. Etäisyydet on tosiaan lyhyet ja täällä pääsee pyöräillen tai kävellen joka paikkaan, mutta äkkiseltään pyörätiet tuntuu vähän ahtailta. Ehkä ne on suunniteltu jollekin akrobaateille tai käärmeihmisille. No ei vaan, parempi tämä kuin se, että pitäis joka päivä hiestää busseilla! Tykkään.

Päivällä mulle esiteltiin kaupunkia ja erityisesti keskustaa (keskusta =yliopiston rakennuksia), jossa käytiin muutamilla collegeilla. Homma menee siis niin, että yliopisto, university, tarjoaa opetuksen, ja college sitten muun muassa majoituksen. Niitä on täällä yli kolmekymmentä ja kaikki vähän eri tavalla profiloituneita. Opiskeltavalla aineella ei ole väliä collegea valittaessa. Kerron tämän, koska itselleni oli vähän epäselvää, mitä colleget on ja kuinka ne eroaa universitystä.

Huokausten silta ja punttaaja

Tiesittekö muuten, että Cambridgessa on itse asiassa kaksi yliopistoa. Ensimmäinen on se the yliopisto, toinen on nimeltään Anglia Ruskin University. Mulle tuokin oli uusi ja aika yllättävä uutinen.

Sain tänään myös kirjastokortin, jee! Ja käytiin lääkärikeskuksessa, joka oli viktoriaanisessa rakennuksessa. Sen vessa sijaitsi yläkerrassa ja sinne kavuttiin söpöjä, kapeita portaita. Itse vessassa oli vanha tuttuni Bournemouthista, eli kattovalaisin, joka syttyi vetämällä katosta killunutta narua. Aivan kuin oisin ollut jossain Sherlockin lavasteissa.

Ai niin, thai-lounaskeitto oli herkkua. Kiitän onneani ja Eveä siitä, että mut vihittiin muutama viikko sitten puikkosyömisen saloihin.  Soppaa kun piti välillä lähestyä kauhan lisäksi puikoilla. Vieressä istui aasialaisia alan asiantuntijoita, mutta ei niitä tainnut mun onneton taistelutekniikka paljon kiinnostaa.

Sää on ollut koko päivän tosi aurinkoinen ja lämmin. Brittiaksenttia on ollut ihana kuunnella. Tuntuu epätodelliselta, että ihmiset oikeasti puhuu niin, hahaa!

Illalla otin vielä kartan mukaan ja lähdin suu auki kirmailemaan pitkin mestoja. Kunnon turisti! Seurasin Cam-jokea ja tulin toista kautta takaisin kotiin. Päivällä olin aika pyörällä päästäni, mutta alan koko ajan olla paremmin kartalla. En ottanut tänään vielä paljon kuvia. Sen ehtii tehdä myöhemminkin, nyt tuntui tärkeämmältä keskittyä katsomiseen ilman, että välissä on kameran linssi. Eikä ole kauhean mielekästä kuvata, jos ei jälkeenpäin tiedä yhtään, missä koko räpsy on otettu.

Patsaalla maukas ilme

Nyt nukkumaan! Oon saanut kahvia, mutta päätä tahtoo silti vähän särkeä. Ah tuota elämän ja kuoleman eliksiiriä.